Kyröskosken putouksen alimmalla osalla Häntähierun myllyn alapuolella oli yksityinen tullimylly omalla maallaan. Myllyn oli perustanut 1833 Sonnun kylän Nikkilän omistaja nimismies Berndt August Grönhangen, joka kuoli 1838. Seuraava omistaja oli Taavetti Eljaala s.1795 Myllymäen kylästä, hän huusi myllyn edellisen kuolinpesän huutokaupasta. Taavetin kuoltua 1852 myllyn osti taas kuolinpesän huutokaupasta tuleva Halikon kruununvouti Carl Forsgård, joka kuoli 1862. Henkikirjojen mukaan myllyn omisti 1863-64 nimismies Alander kumppaneineen. Vuonna 1865 mylly oli siirtynyt puuvillatehtailija Johan Dahlgrenin omistukseen. Hammarén-osakeyhtiö oli ostanut tullimyllyn syyskuussa 1871 (toinen maininta 1872). Myllyssä jatkettiin jauhatustoimintaa 1880 asti, jolloin se paloi tehtaan mukana. Myöskin mylly rakennettiin uudelleen. Myllyn toiminta loppui viimeistään 1907 kun kosken niskaan rakennettiin neulapato. Myllyssä mainitaan olleen kaksi kiviparia ja siellä sai jauhattaa viljaa kuka vain maksua vastaan. Uusi vesivoimalaitos valmistui 1913 ja Kyröskoskella alkoi sähkön aika. Laitos rakennettiin tullimyllyn päälle. Myllärinä toimi ainakin Jussi Koskinen.
Inhan vuonna 1892 ottama kuva. Tullimylly vasemmalla vieressään Häntähierun mylly. Myllyjen yläpuolella vesiränni ja ylinnä paperitehdas. Viljakkalantien silta, josta rappuset ja kulku Keinuniemeen.
Lähteet : Henkikirjoja luki Asko Mielonen, tehtaan historiakirjat, rippikirjat ja Hämeenkyrön historia kirjat.
